Kiuruveden kansalliset 8.9

 ( -ronja )
Lauantaina oli Ronjalla aikainen herätys, sillä tallihommat piti saada hoidettua ja hevoset ruokittua niin että Salkkarin kanssa päästiin tien päälle jo seitsemän aikoihin. Terhi sitten poimittiin matkalta kyytiin ja oltiin Kiuruvedellä hyvissä ajoin ennen yhdeksää. Perille päästyä etsittiin kengittäjä, jotta saataisiin Salkkarin irronnut kenkä paikalleen (kavio lohjennut niin ei Ronja sitä saanut kunnolla lyötyä kiinni). Kengittäjä hoiti hommansa vähän vasemmalla kädellä, sillä kenkä oli mutkalla jo noin 5 min päästä kun käveltiin kopille. Ei kun vaan uudestaan kengittäjän pakeille vaatien tulosta joka kestäisi edes suorituksen ajan.

( -terhi )
Sen jälkeen suorilla verryttelyyn, johon saavuimme juuri kun verkka-valvoja kuulutti meitä. Kiireellä nousin selkään ja lähdin verkkaamaan. Kerkesin vetää siinä parit hyvät hypyt kunnes yhtäkkiä... TADAA satulavyö jäi kiristämättä siinä kiireessä! Siinä sitten mutkaan tullessa tiemme hieman erkanit ratsuni kanssa niin että satula kiepsahti täysin vasemmalle kyljelle ja minä roikuin armottomasti hepan harjassa. Siinä samalla poni heitti persettä ja minä yritin repiä vasenta ohjaa aitaan ja saada jalkaa irti jalustimesta jotta pääsisin kunnolla selkään. Onneksi kuitenkin räävin itseni pysymään satulassa ja sain pidettyä salkkarin aidan vieressä hurjasta pyristelystä huolimatta, ja huusin edessä tapittavalle verkka-valvojalle että otatko kiinni... Onneksi salkkari pysähtyi ja minä pääsin liukumaan alas ja nauramaan kämmäystä. Siinä eikun nopeasti kamat kuosiin ja uuestaan!

 Tässä vaiheessa Salkkari oli jo aivan täpinöissään kun meille tuli hieman kiire, mutta hypyt sujuivat TODELLA hyvin, eikä puomit kyllä kolissu. Siinä kaverinikin kävi katsomassa verkkaamme ja saimme homman pakettiin. Jäin vielä seisoskelemaan aidan laidalle ja katsoin että muistanhan varmasti radan. Siinäkin seisoessa lässy steppasi paikallaan ja minä mietin että millonhan tämä aikapommi räjähtää..


 Sitten, meidän vuoro. Mulla oli hyvä suunnitelma jossa ravaan ensin sateenkaari esteelle, ravaan tuomaritornille, huikkaan teret ja nostan laukan niin että teen voltin ja pääsen meille hyvässä linjassa aloittamaan radan. Mutta kuinka ollakkaan, Salkkari oli kuin sydärin saanut päästessään ensimmäistä kertaa tällaisiin kisoihin ja näin isolle kentälle hienoine esteineen, että siinä sitä sitten mentiin kolmipalat suussa.. :D

 Salkkarin reaktio ei ollut ihan odotettu sillä ajattelin että saatan joutua käyttämään raippaa erikoisille esteille, mutta reaktiohan oli siis päin vastainen. Rata meni hyvin naruja vedellessä siihen asti kunnes vastaan tuli perusradan viimeinen este: sarja. Se perkele on meidän ehkä ainut ongelma salkkarin kanssa itse esteissä, sillä sen laukka on niin vetävä että tahtoo olla hieman tiukkaa sarjoilla varsinkin jos se pääsee hyppäämään isosti sisään. Sitten todennäköisesti kolistellaan seuraava osa alas..

 Minun _olisi pitänyt_ ottaa se 4 virhepistettä sillä varauksella että toinen osa tiputetaan, mutta siinä vaiheessa olin jo niin kyllästynyt Salkkarin riepotteluun että en halunnut kaahottaa sarjalle. Yritin kaikkeni niin pitkään kuin pystyin, siis vielä ihan esteen edessäkin, ja arvasin että stoppihan tässä tulee sillä minä en kaahota sarjaa. Yksi kieltäytimen siis. Tein voltin, jossa salkkari rauhoittui vähäsen, mutta kuitenkin taas esteen edessä veri nousi korviin ja taas mentiin. Tällä kertaa annoin sen sitten mennä ja tultiin aivan liian isosti eka hyppy joten ei mahduttu toiselle osalle -> toinen kielto.

 Tällaista tällä kertaa, mutta ne olivat sentään Salkkarin _ensimmäiset_ isot kisat ja muutenkin suorituksena ollaan siitä hyvin ylpeitä! ;) Sillä ainoa ongelma oli "pelkät" jarrut, joka hoituu meidän tapauksella sillä että ulkokisoihin pistetään hieman vahvempi kuolain. Seuraavat hyppelyt meillä onkin tänä viikonloppuna Koljonvirralla, jossa tykitämme 80cm sekä Salkkarin ensimmäisen 90cm! Saa nähdä viedäänkö smurffia silloinkin;) Menen samoissa kisoissa myös Meranolla 90cm, ja seuraavana päivänä tuuppaamme He A:ta.

ps. Käytiin Salkkarin kanssa myös Paken (Päivin) kouluvalmennuksessa josta kerron kunhan kuvat saan käsiini!